Nykytaiteilja Outi Heiskanen on kuollut

Heiskanen oli yksi Suomen arvostetuimmista nykytaiteilijoista. Hän kuoli perjantaina 85-vuotiaana.

Outi Heiskanen vuonna 2005.
Outi Heiskanen vuonna 2005. Kuva: Sampo Rautamaa / Yle
Laura Kangas

Palkittu taidegraafikko ja akateemikko Outi Heiskanen on kuollut 85-vuotiaana. Kuoleman vahvistetaan Ylelle taiteilijan lähipiiristä.

Heiskanen oli yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista nykytaiteilijoista. Hänet tunnetaan parhaiten metalligrafiikan töistään, joissa hän kuvasi usein esimerkiksi taruolentoja. Heiskanen oli taiteellisessa tuotannossaan usein kiinnostunut mytologioista ja satumaailmoista.

Heiskasen taiteen perustaa olivat myös lapsuuden kokemukset ja matkat, joita hän teki eläinlääkäri-isänsä kanssa. Myöhemmin Heiskanen matkusti myös Etelä-Aasiassa, ja näiden matkojen merkitys nousi suureksi.

Heiskanen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1984. Hänet nimettiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 1997, ja akateemikon arvonimen hän sai vuonna 2004.

Teos nimeltä Järistys.
Heiskasen teos Järistys vuodelta 2005. Heiskasen teokset vievät usein myyttiseen maailmaan, jossa raja ihmisten ja eläimien välillä häilyy. Kuva: Jenni Nurminen / Kansallisgalleria

Pitkä ura taiteen ja koulutuksen parissa

Heiskanen syntyi Mikkelissä 26. syyskuuta 1937. Hän lähti opiskelemaan kuvaamataidon opettajaksi Taideteolliseen oppilaitokseen, josta hän valmistui vuonna 1959. Myöhemmin hän palasi opiskelemaan grafiikkaa Taideteolliseen sekä Suomen Taideakatemian kouluun, josta hän valmistui taidegraafikoksi vuonna 1973.

Taiteilijanuransa lisäksi Heiskanen toimi pitkään kuvataiteen akateemisen koulutuksen parissa. Heiskanen toimi Kuvataideakatemian grafiikan linjan professorina 1992–1995 sekä Kuvataideakatemian rehtorina 1994–1995.

Heiskanen oli perustamassa taideryhmä Bellinin akatemiaa ja toimi myös performanssiryhmä Record Singersissä. Heiskanen asui myös pitkään kuuluisassa, Helsingin Töölössä sijaitsevassa Lallukan taiteilijakodissa, jossa asuivat hänen kanssaan samaan aikaan myös muun muassa Laila Pullinen ja Vesa Vierikko.

Teos Hattu vuodelta 1974. Hattupäinen olio.
Teos Hattu vuodelta 1974. Heiskanen sai inspiraatiota muun muassa eläinaiheista. Kuva: Jenni Nurminen / Kansallisgalleria

"Outi rakasti ihmisiä"

Kun taiteilijakotia ryhdyttiin remontoimaan vuonna 2015, Heiskanen muutti Vehmaalle Varsinais-Suomeen. Heiskanen sairasti viime vuotensa muistisairautta ja asui hoitokodissa Vehmaalla.

Punainen lanka -ohjelmassa vuonna 2005 mainitsi menestyksensä salaisuudeksi "vinon suunsa".

– Se vaikuttaa ironiselta, ja ironia taas edellyttää älykkyyttä ja salaviisautta, Heiskanen nauroi tuolloin.

Taidehistorioitsija ja kirjailija Tuula Karjalainen kirjoitti Heiskasesta vuonna 2020 kirjan Outi Heiskanen – taiteilija kuin shamaani. Ylelle antamassaan haastattelussa Karjalainen kuvaili Heiskasta näin:

– Outi rakasti ihmisiä. Hänellä oli ainakin sata parasta ystävää, ja minä olin yksi heistä.

Outi Heiskanen kertoi sielunelämästään Punainen lanka -ohjelmassa vuonna 2005.

Muokattu 1.10. kello 17.22: Korjattu Heiskasen syntymävuosi oikeaksi.

Lue myös:

Outi Heiskanen teki taiteessaan mitä lystäsi, samoin ihmissuhteissaan – Ateneumin näyttelyn töissä näkyy erotiikka, mutta myös kovan kokemuksen jättämä jälki

Suosittelemme