Energiaviraston tuoreet tilastot paljastavat teollisuuden ilmastopahikset päästömäärillä mitattuna. SSAB:n Raahen terästehdas päästi eniten hiilidioksidia ilmakehään viime vuonna. Määrä oli neljä miljoonaa tonnia.
Kakkosena oli polttoaineyhtiö Nesteen Porvoon jalostamo, jonka päästöt olivat 2,7 miljoonaa tonnia. Kolmantena oli Helenin Hanasaaren kaukolämpövoimala 1,2 miljoonalla tonnilla.
Niiden yhteenlasketut päästöt olivat hurjat kahdeksan miljoonaa tonnia. Päästömäärän kokoa havainnollistaa se, että yhtiöiden päästöt olivat reippaasti enemmän kuin koko henkilöautoliikenteessä viime vuonna.
Henkilöautojen päästöt olivat 5,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Porvoon jalostamon CO2-päästöt olivat siis lähes puolet koko henkilöautokannan päästöistä.
Koko liikenteen päästöt (lentoliikenne, tieliikenne, rautatieliikenne ja pääosa vesiliikenteestä) olivat nekin vain jonkin verran näitä tuotantolaitoksia suuremmat eli 11,7 miljoonaa tonnia.
Yrityskohtaisen päästötilaston kärjessä olivat: SSAB, Helen, Neste, Fortum ja Finnsementti.
– Teollisuusyhtiöiden päästöissä vaikuttaa se, että mukana ovat myös itse prosessin päästöt: mitä enemmän tuotat, sitä enemmän päästöjä syntyy. Niiden pienentäminen voi olla hankalaa, Energiaviraston päästökaupasta vastaava johtaja Tuulia Lepistö huomauttaa.
Tuotantolaitosten ja liikenteen päästösuhdetta vertaili ensimmäisenä paikallislehti Uusimaa.
Sementtiteollisuus on ilmastopahis
Sementtiä, betonin sideainesta, valmistava Finnsementti tuottaa kokoonsa nähden erittäin paljon päästöjä. Viime vuoden CO2-päästöt olivat noin 0,9 miljoonaa tonnia eli vain jonkin verran alle suuryhtiö Fortumin.
Finnsementin ympäristömittarilla heikko sijoittuminen selittyy sementin tuotantoprosessilla.
Sementtiklinkkeri valmistetaan kalkkikivestä ja muista mineraalisista. Myös valmistus kuluttaa runsaasti energiaa, mutta kalkkikivestä irrotetaan myös tarkoituksella kuumennettaessa hiilidioksidia, jota vapautuu huomattava määrä valmistuksessa.
– Tämä on asia, jonka otamme hyvin vakavasti, Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti sanoo.
Keinoja päästöjen vähentämiseen on toistaiseksi haettu ennen kaikkea energiapuolella. Itse prosessin osalta ratkaisun tuovat aikanaan vasta kehitteillä olevat uudet tekniikat, hiilidioksidin talteen ottaminen ja sen hyötykäyttö, Leveelahti sanoo.
Euroopan sementtiala tekee jo yhteisiä teknologiahankkeita ja pilotteja. Suomessakin on käynnissä VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimushankkeita sementin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Finnsementti on mukana niissä.
Tutkittavana on, voisiko sementinvalmistuksessa vapautuvasta hiilidioksidista valmistaa polttoainetta tai sitä, voisiko kalkkikiven kalsinoida sähköllä ennemminkin kuin polttoainelämmöllä.
Leveelahti haluaa myös puhua betonin elinkaariajattelusta. Kyseessä on pitkäikäinen, jopa parisataavuotinen rakennusmateriaali. Vähemmän tunnettu ja tutkittavana oleva ominaisuus betonissa on, että sekin on hiilinielu: osa sementin valmistuksen yhteydessä muodostuneesta hiilidioksidin prosessipäästöstä korvautuu, koska betoni sitoo hiilidioksidia takaisin.
Yritystukiin muutoksia?
SSAB:lta kerrotaan, että yhtiössä on tehty monia toimia päästöjen pienentämiseksi. Niitä ovat uuden voimalaitoksen käyttöönotto pari vuotta ja nestekaasun korvaaminen valssaamossa maakaasulla viime vuonna.
Yhtiöllä on myös Hybrit-hanke, jonka tavoite on korkealla: Teräksentuotannon päästöinä syntyisi jatkossa hiilidioksidin sijasta vettä.
Nesteeltä kommentoitiin Uusimaa-lehdelle, että sen päästöt ovat isossa kuvassa vertailukelpoiset saman tuotantolaitoksiin Euroopassa. Yhtiön mukaan sen se tavoittelee viiden prosentin päästövähennystä lähivuosille.
Nesteeltä arvioidaan Taloussanomille, että vähennys on suuri, kun kyseessä on ”edistyksellinen ja kompleksi jalostamo”. Omien energiatehokkuushankkeiden se selvittää muun muassa vihreän sähkön hankintaa.
Hallituksen muodostaja, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut, että yritystukiin tulee muutoksia. Myös vihreät ja Vasemmistoliitto vastustavat energiaintensiivisen teollisuuden tukemista nykymuotoisilla verohelpotuksilla.
SSAB kertoo saavansa energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusta 5–10 miljoonaa euroa vuodessa. Nesteen tuki on samaa luokkaa, kun mukana ovat energiaintensiivisten yritysten tuki ja teollisuuden alempi sähköverokanta.
Valtion vuotuisten yritystukien ja verohelpotusten kokonaissumma on noin neljä miljardia euroa.
Teollisuusyritykset, kuten teräs- ja metsäsektori, perustelevat kompensaatiota sillä, että Suomessa energiaverotus on energiaintensiivisiltä yrityksille korkeampi kuin kilpailijamaissa.
SSAB:n mukaan sen terästehtaat ja tuotantotavat ovat ”maailman puhtaimpia tapoja valmistaa uutta terästä”.
– On tärkeää, että terästä voidaan kilpailukykyisesti valmistaa näillä kehittyneillä tehtailla. Näin ollen on muihin vaihtoehtoihin nähden ilmastoteko tuottaa terästä täällä, yhtiöstä kommentoidaan alennettuja veroja.
