Hieno Iljushin ja hieno historiikki. Takilointi ja oranssi maalaus on todella hienon näköistä työtä. Samoin lasitukset ovat hyvännäköiset.
Nyt sain vihdoin vastauksen mysteeriin mikä on vaivannut jo 40 vuotta. Nuorena poikana näin isoisällä ollessani kuinka IL-28 lensi todella matalalla talon yli. Isoisä asui Virolahdella, josta on todella lyhyt matka itänaapuriin ja myöskin Uttiin, eli voisi kuvitella että kyseessä oli juuri tuollainen lento mistä kirjoitit. Alla vielä lainaus siitä"
Säilytys-ja huoltotilat näin suurille koneille olivat melko puutteelliset 60-luvulla Utissa, joten osa huolloista tehtiin ulkosalla…talvellakin. Hyvin kenttäkelpoisia koneet kuitenkin olivat, ensin kolattiin lumet koneen päältä pois, moottorit käyntiin ja rullaus lumikinosten läpi kiitotielle! Koneet peruskorjattiin Neuvostoliitossa 5-6 vuoden välein. Neuvostoliittolainen miehistö haki koneet Utista ja palauttivat myös ( kuinkas muuten ). Koneet viipyivät reissuilla 3-5 kuukautta. "
Terv Pekka
Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1946–
Iljushin IL-28
NH-3
Iljushin IL-28 ( jota myös Nikitaksi kutsuttiin ) koneita hankittiin itänaapurista Suomeen yhteensä 4 kpl. Koneet olivat peruskorjattuja Neuvostoliitossa käytössä olleita koneita, koneen valmistushan oli lopetettu jo vuonna 1956.
Ensimmäinen Kone lennettiin Suomeen 28.01.1960 ja toinen 23.06.1961. Myöhemmin päätettiin hankkia vielä kaksi konetta lisää ja ne saapuivat Suomeen 03.01.1966. Ensimmäinen kone NH-1 oli perus pommituskoneversio ja muut IL-28R tiedusteluversioita. Suurin ulkoinen ero oli päälaskutelineiden pyörissä ja NH-1 :sta puuttuivat kärkisäiliöt ja maalinhinauslaitteisto taka-ampumon alapuolella. NH-1:n pääasiallinen käyttö oli kartoituskuvauksessa ja koulutuksessa, muiden koneiden käyttö oli pitkälti maalinhinaustoimintaa ja merivalvontaa.
Kone oli varsin vakaa ja turvallinen lennettävä, joten sopi varsin mainiosti kartoituskuvauksiin ja maalin hinaukseen. Koneen miehistön oli kuitenkin oltava huolellinen etenkin nousukiidossa…kiitotie tuli yleensä mitattua päästä päähän! Koneessa oli hieman alitehoiset moottorit koneen painoon nähden.
Säilytys-ja huoltotilat näin suurille koneille olivat melko puutteelliset 60-luvulla Utissa, joten osa huolloista tehtiin ulkosalla…talvellakin. Hyvin kenttäkelpoisia koneet kuitenkin olivat, ensin kolattiin lumet koneen päältä pois, moottorit käyntiin ja rullaus lumikinosten läpi kiitotielle! Koneet peruskorjattiin Neuvostoliitossa 5-6 vuoden välein. Neuvostoliittolainen miehistö haki koneet Utista ja palauttivat myös ( kuinkas muuten ). Koneet viipyivät reissuilla 3-5 kuukautta.
IL-28 koneet poistuivat käytöstä vuosina 1977-81. NH-3 koneen viimeinen lento oli 30.06.1981, poistettiin 29.09.1981 jonka jälkeen romutettiin. NH-4 kone on museoituna Tikkakoskella.
Tämä Trumpeterin sarja oli suhteellisen mukava rakennettava, yhteensopivuusongelmia ei häiritsevästi ollut, enempi häiritsi se että sarjan osilla ei täysin Suomessa käytössä ollutta IL-28:a saanut rakennettua. Etenkin koneen takaosa ja taka-ampumo on todellisuudessa hieman erilainen. Sarjassa oli kylläkin "vaihtoperä", jonka sai vaihdettua sahaamalla rungosta palan pois ja liimaamalla uuden tilalle. Alkuperäinen runko oli ilmeisesti Kiinalaisen Harbin H-5 runko, mutta ei tämä vaihtoperäkään täysin vastannut IL-28:ssa käytettyä. Lasitus- ja tykkitorni vaati kittiä ja hiomista enemmänkin. Samoin nokan lasituksessa on eroa…alimmat lasit viimeisellä rivillä ( koneen taka-osaan päin ) pitäisi olla saman kokoiset kuin muutkin eikä matalammat niin kuin tässä mallissa.
Mallin ohjeet olivat kyllä aika kehnot ja osin virheellisetkin, onneksi hankin Eduardin etsiosat siätilohin, joilla paitsi sai enemmän näyttävyyttä, mutta senkin takia että etsiosien ohjeet oli paljon tarkemmat kuin sarjassa olleet. Sarjan ohjeilla esim. tähystäjän ja ohjaajan istuimet olisivat tulleet täysin väärään paikkaan ( kerran niitä jo irrottelin ja asensin uudelleen ! ).
Maalinhinauslaitteisto piti rakennella omatoimisesti, sarjassa ei osia siihen ollut. Laitteiston runko syntyi kuitenkin sarjan mukana tulleesta pommista ja kitillä hoitui loput! Tykkejä en tykkitorniin asentanut kun ei niitä pääosin Suomessa käytettykään.
NH-3 maalaukset ja merkinnät tehty kuten ne olivat vuonna 1970. Maalaukset ja merkinnäthän hieman muuttuivat vuosien myötä, mm. koneen nokkanumerot 3 eri kertaa, samoin oranssi loisteväri jota tässä yksilössä käytettiin vuosina 1969-75.
Maalaukset tehty Tamiyan ja LifeColorin akryyleillä sivellintyönä.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
