Seinen vasemmalla rannalla kohoaa kolmiomainen talo, jossa valmistuu todellista pariisilaismuotia.
Kuusikerroksisen pikkurakennuksen eri kerroksissa suunnitellaan, leikataan, ommellaan ja myydään Anna Ruohosen mallistojen vaatteet.
Lasia ja terästä yhdistävä, geometrinen rakennus on ujutettu vain 23 neliön kokoiselle tontille.
Rakennuksen suunnittelu vaati neuvottelutaitoja, sanoo Ruohosen puoliso, arkkitehti Pekka Littow.
– Näin pienelle tontille ei olisi periaatteessa saanut rakentaa mitään. Se kuitenkin onnistui, kun yhdistimme tähän osia paikalla olleesta, vanhasta rakennuksesta. Lisäksi Pariisin viranomaiset vakuuttuivat ideastamme ja suhtautuivat projektiin sen takia joustavasti. Suomessa tämä olisi tuskin onnistunut, Littow toteaa.
Arkkitehti kertoo, että talon kuuden kerroksen suunnittelu oli senttipeliä.
Välttämättömät huonekalut, kuten kankaiden leikkaamiseen tarvittava iso työpöytä, oli saatava mahtumaan pikkuruiseen tilaan.
– Ahtaus korvattiin sitten korkeudella. Lopputulos on aika poikkeuksellinen, ja se on herättänyt huomiota täällä Pariisissakin.
Viimeisin tunnustus oli liikkeen valinta Pariisin parhaaksi vaatekaupaksi. Valinnan teki Pariisin kauppakamari, joka ihastui etenkin rakennuksen moderniin arkkitehtuuriin.
Kestävä vaatekaappi jyrää pikaostokset
Palkintoraati tykästyi myös Anna Ruohosen kestävää suunnittelua painottavaan bisnesideaan: vaatteet tehdään vasta tilauksesta, asiakkaan mittojen mukaan. Näin ei synny tarpeetonta vaatehävikkiä.
– Kun tuotteita ja tiettyjä kokoja tehdään joku arvailtu määrä varastoon, menee tuo arvio lähes aina pieleen. Sitten vaatteet päätyvät alennusmyyntiin tai kaatopaikoille – ja ihmiset päätyvät tekemään virheostoksia, Anna Ruohonen sanoo.
Ruohosen pienimuotoinen ateljeebisnes ei ole mikään rahasampo. Suunnittelija haluaisi kuitenkin soveltaa konseptiaan myös teollisessa vaatetuotannossa.
– Kuluttajille voitaisiin tarjota esimerkiksi vaihtoehtoja vaatteiden pituuksiin. Hyvän logistiikan ja tietotekniikan avulla voitaisiin myös seurata vaatteiden menekkiä ja luopua valtavista ja turhista varastoista. Se olisi kaikkien etu, niin kuluttajien, tuottajien kuin maapallonkin, Ruohonen toteaa.
Anna Ruohonen itse puhuu kestävän vaatekaapin puolesta – pitäisi siis ostaa vähemmän mutta oikeasti kestäviä ja tarpeellisia vaatteita. Mutta onko tällaiseen harkittuun kuluttamiseen enää paluuta nykyisten halpojen heräteostojen muotimaailmasta?
– Olen siitä ihan sataprosenttisen varma. Nykyistä kestävämmästä ja eettisemmästä tuotannosta puhutaan nyt joka paikassa, myös Hennes & Mauritzin kaltaisissa muotiketjuissa. Se, kuinka kauan muutokseen menee ja mitkä ihmisryhmät tähän ensimmäisenä lähtevät, on kuitenkin kiinnostavaa.
Suomalaisia kiinnostaa vaatteen eettisyys, ranskalaisia laatu
Pariisiin eettisyys ostokriteerinä tekee kuitenkin vasta tuloaan. Ruohosen mukaan suomalaiset kuluttajat ovat tässä suhteessa ranskalaisia tiedostavampia.
– Täällä Ranskassahan ollaan aika individualisteja. Ajatus siitä, että kaikkien pitäisi luopua jostain, on täällä vielä vähän vieras. Toisaalta Ranskassa on aina arvostettu laatua ja kestävän kulutuksen ajatus tulee tänne etenkin sitä kautta, Ruohonen sanoo.
Anna Ruohosen putiikkiin sitä täydellistä silkkipaitaa etsimään tullut pariisilaisnainen vahvistaa, että hänelle tärkeintä on vaatteen istuvuus – ja hyvä palvelu.
– Kaikki samaan muottiin laittava muotibisnes kyllästyttää minua. Täällä voin kokea itseni naiseksi, sen sijaan että edustaisin vain jotain abstraktia, numeron 38 vaatekokoa, toteaa Isabelle Malavoy.