Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Sylki on konservaattorin tehokas työväline

Konservaattoreilta vaaditaan loputonta kärsivällisyyttä. Esineen konservointi voi viedä yhdeltä työntekijältä kuukausia. Ihmisen sylki ja pumpulipuikko ovat tehokkaimpia työvälineitä kun jo rapistunutta esinettä pelastetaan tuholta.

Konservaattori Maarit Jones.
Konservaattori Maarit Jones. Kuva: Yle
Minna Rinta-Tassi
Avaa Yle-sovelluksessa

Lika, kosteus, ilman saasteet, home ja tuhohyönteiset syövät vanhoja esineitä, kuten tekstiilejä. Jos rapistumista ei pysäytetä ajoissa, voi esine murentua pölyksi. Niin meinasi käydä helsinkiläisnaisen 1920-luvulla Pariisista ostamalle, niin sanotulle Flapper-juhlamekolle. Se lahjoitettiin Helsingin kaupunginmuseoon 1950-luvulla.

Nyt kauniin vaaleanpunainen, sadoin paljetein koristeltu mekko lepää tekstiilikonservaattorin työpöydällä. Se on erityisen huonokuntoinen ja konservointiin menee museon ainoalta konservaattorilta useita kuukausia.

- Se vaatii kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa. On ihana saada haasteita, että joutuu oikeasti miettimään kokonaisuutta. Täytyy tavallaan kuvitella, miltä mekko on joskus näyttänyt, tekstiilikonservaattori Maarit Jones sanoo.

- Varmasti ihan hullun työtä tämä jonkun silmissä on.

Sylki puhdistaa lian tekstiilistä

Konservaattoreille on vuosien varrella kehittynyt omat keinonsa puhdistaa ja hoitaa esineitä. Yksi tehokkaimmista puhdistusaineista on ihmisen sylki. Konservaattorit laittavat sylkeään pumpulipuikkoon ja pyörittävät puikkoa tahrassa.

- Työn jälkeen vieressä on iso pino käytettyjä pumpulipuikkoja. Erityisesti sylki sopii tekstiilien, maalipinnan ja metallin puhdistamiseen. Sylkeä voi puhdistamista varten myös ostaa apteekista, Maarit Jones kertoo.

Konservaattorit ovat erikoisasiantuntijoita, jotka suojaavat esineitä ja rakennuksia erilaisilta vaurioilta. Suurin osa konservaattoreista työskentelee museoissa ja arkistoissa.

- Konservaattoriliitossa on 280 jäsentä. Todellisuudessa heitä on Suomessa enemmän, koska kaikki eivät kuulu liittoon, kertoo Pohjoismaisen konservaattoriliiton puheenjohtaja, taidekonservaattori Nina Jolkkonen-Porander.

- Palkkaus vaihtelee suuresti. Alan kuukausipalkat ovat alle kahdesta tuhannesta kolmeen tuhanteen euroon, hän jatkaa.

Mitä pidempään vanhan esineen konservointia lykätään, sitä huonompaan kuntoon se menee ja sitä suurempi työmäärä tarvitaan esineen kunnostamiseksi. Konservointilaitoksen yli-intendentin, Kaija Steiner-Kiljusen mukaan kyse onniin sanotusta konservointivelasta.

Konservoitavaa Suomessa riittäisi, jos vain löytyisi rahoitusta

Kaija Steiner-Kiljunen

- Konservoitavaa Suomessa riittäisi, jos vain löytyisi rahoitusta, hän jatkaa.

Maarit Jones on samaa mieltä.

- Ehdottomasti kyllä. Pelkästään meidän kokoelmissa on 100 000 tekstiiliä. Kyllä siinä on yhdelle  aika paljon tekemistä, Maarit Jones sanoo.

Kaija Steiner-Kiljunen ja Maarit Jones painottavatkin ennaltaehkäisyn merkitystä.

- Tärkeintä olisi, että esineet säilytetään niin, että ne eivät rapistu lisää, Steiner-Kiljunen jatkaa.

Konservoija ei jätä jälkiä

Konservaattoreita valmistuu kolmen vuoden välein Metropolia Ammattikorkeakoulusta Vantaalta.

Maarit Jones opiskeli Firenzessä Italiassa ja valmistui alalle runsas 20 vuotta sitten.

- Emme saisi jättää itsestämme jälkiä konservoitavaan tekstiiliin ja esineeseen. Tavallaan meidän puuttumisemme on hyvin hienovaraista ja näkymätöntä. Mutta väitän, että monessa konservoidussa esineessä on tunteet mukana, hän sanoo.

Nyt konservoitava juhlamekko valmistuu ensi vuoden maaliskuuhun mennessä. Silloin se laitetaan esille Helsingin kaupunginmuseon Musiikkia! -näyttelyyn.

Suosittelemme